sunnuntai 26. helmikuuta 2012

Luomiväriasiaa

Täällä on nyt parina päivänä porottanu paistaa aurinko täysin pilvettömältä taivaalta. Lintujen laulua kuulee kellon ympäri. Vaan tuuli on sen verran viilee, ettei tarkene ilman paksumpaa takkia. Ihan samanlainen ilma kun suomessa keskikeväällä.

Tää viikko on koostunu lähinnä loikoilusta, koulusta ja sairaalassa ramppaamisesta, mutta eilen sain revittyä itseni ulos ja päivälliselle Eiran kanssa. Vaihdettiin kuulumisia ja kierreltiin Notting Hilliä. Mun kamera pysytteli valitettavasti visusti laukussa. Kotiin tullessa vasta muistin räpsästä pari kuvaa naamataulustani.


En ookkaan laittanu tänne kunnon kuvaa uuden hiusvärin jälkeen (johtuu tosin siitä, että murjoin itteni samana päivänä kun sain pidennykset värjättyä ja päädyin sinne sairaalaan..)



Lähikuvaa meikistä, kun jaksoin panostaa pitkästä aikaa. Ripsiä en löytäny avattuja niin sit unohtu :(


Hilasin suurimman osan mun luomiväreistä takas suomeen, koska ne vei niin kauheesti tilaa enkä edes muista niiden olemassaoloa yleensä. Pitäähän näitä tavaroita pikkuhiljaa sinne palauttaa, ettei kesällä tuu kauheen kalliiks lähettää tavaroita, kun takasin muuttaa. Tilasin eBaysta tilalle 168 värin luomiväripaletin, mihin oon törmänny joka paikassa ja jollasen mun kaks luokkalaistakin omistaa. Tottakai oletin, että se on maailman paras sijoitus, kun se on niin suosittu.


Kyllä vähän petyin, kun ei värit ollukaan ihan niin näyttäviä iholla, kun miltä ne näyttää paletissa. Karisee ja vie kauheesti aikaa, kun pitää kerrosta kerroksen perään sipaista, että saa sävyä edes vähän näkyvämmäksi. Toisaalta, se makso vaan vähän yli kympin. Ja onhan tää paljon kätevämpi, kun kantaa mukana samaa määrää viis kertaa isompia luomiväriputeleja. Sain niillä ainakin aikasiks tän merkinnän meikin ja yritän selvitä kesään asti tämän ja yhden make-up for ever-paletin avulla.

lauantai 18. helmikuuta 2012

this is not the end

Ennenkun tää blogi kokee taas yhen puolen vuoden kuolion, niin pakko tulla jakamaan kuulumisia ja kuvia satunnaisista esineistä. En ole lopettanut kirjottamista, mut mulla ei oo ollu nyt kameraa vähään aikaan ja nytkin oon hätätapauksessa käyttäny tota viimesiään vetelevää vihreetä samsungvanhusta. Pitäis muistaa katella niitä mahollisia seuraajia.

Olin siis rikkinäisen käteni kera Suomessa hoivattavana ja palailin tossa pari viikkoa sitten. Oli kyllä ihana päästä kotiin hetkeks, äiti syötti hyvin ja kämpät oli lämpimiä, vaikka ulkona oli kylmimmillään -30°C. Varkaus oli entinen itsensä, tosin suurin osa mun ikäluokan ihmisistä on alkanu hävitä paremmille laitumille pikkuhiljaa ja tuoreet työttömät sekoaa kilpaa. Pikaseen käväsin myös Tampereella moikkaamassa veljiä ja veljien vaimoja.


Ostin ekan muumimukini ja sain lapsuuden lempparikarkkeja tuliaisiks


Koulua mulla oli vaan kahtena päivänä Suomesta paluun jälkeen ja sit pääsin viettää half-term viikkoa, jolloin toveri Anna miehistöineen saapui tänne vierailulle. Kierrettiin turistinähtävyydet, maisteltiin ruokia, eksyttiin museoon ja pääsin sitten itsekin vihdoin tarkastelemaan pubikulttuuria ekaa kertaa sitten tänne muuton.


Lontooseen päästyäni matkaan tarttu mumford&sons -levy ja the notebook
Inceptionin lainasin tylsien lomapäivien varalle


Mites käsi? Ramppaan nyt lääkärillä joka ikinen Perjantai tutkittavana ja haavanpuhdistuksessa, sen ison kipsin sain pois jo heti paluuni jälkeen. Hyvältä kuulemma näyttää, kankea tosin. Toivottavasti käynti fysioterapeutin vastaanotolla helpottaa.


Raportti hiuslisäkkeiden historiasta työn alla, huoh