maanantai 23. syyskuuta 2013

Autumn leaves

Viikonloppuni oli totaalisesti täyteen buukattu. Perjantaina koulusta päästyäni kävin hakemassa Maijun bussiasemalta viikonloppuvieraakseni. Itselläni oli molemmat viikonloppuaamut varattu kursseiluun, mutta illat vietettiin Maijun kanssa rennosti vaihdellen kuulumisia, katsoen TV:tä ja ihan vaan jutellen. Ihanaa kun sai nähdä pitkästä aikaa ja keskustella kaikenlaisista asioista.
Lauantai-iltana käytiin kuvailemassa syksyisissä maisemissa. Meidän vuodenaika-kuvausprojektin ensimmäisistä kuvauksista onkin kulunut jo kokonainen vuosi. Kesän kuvaukset ovat tosin jääneet välistä jostain kumman syystä. Aiemmat kuvat löytyvät täältä.

Valitettavasti kurssini takia ulos lähtö viivästyi sen verran, että ilta hämärtyi melkein heti paikalle päästyämme, jonka voikin huomata kasvojeni sinertävästä sävystä. Näin pienen osan onnistuin kuvankäsittelytaidoillani pelastamaan julkaisukelpoiseksi.

sunnuntai 15. syyskuuta 2013

Simple tribal nails

Kun ei jaksa katsella kynsissään tavallista yksiväristä lakkausta eikä liian psykedeelistä päänsärkyä aiheuttavaa printtiä, täytyy kehitellä näitä välimuotoja. Siispä nyt kynsissä vaalea hiekanharmaa lakkaus, peukaloissa ja nimettömissä mustalla lakalla näperrellyt tribaalikuviot.
Jonkin aikaa sitten tein samanlaiset simppelit tribaalikynnet erivärisenä Nannalle ja olin niihin sen verran tyytyväinen, että päätin tehdä nyt itselleni samanlaiset. Vähän tahtoi käsi täristä ja helpot kuvioideat loppua kesken, mutta ihan hyväthän näistä tuli. Noin viikko sitten lakkasin ja pieniä lohkeumia lukuunottamatta ovat vielä oikein siistit. Anna on tainnut antaa mulle jotain superlakkaa, yleensä kun kynnet ei kestä siisteinä muutamaa päivää kauemmin.
Viime viikko on mennyt lähinnä laiskotellen ja vältellen läksyjentekoa viimeiseen asti. Sen vuoksi onkin nyt sitten viikonloppuna ollut rästihommien tekemistä koko viikon edestä. Eilen kävin tekemässä lapsen havannointitehtävää veljentytöstäni ja viihdyin siellä sitten koko loppuillan. Syötiin roskaruokaa ja katsottiin Tanskalainen leffa The Hunt, mikä osoittautui erittäin vangitsevaksi elokuvaksi. Hyvä kun silmiä uskalsi räpäyttää kun piti nähdä mitä oikein tapahtuu. Elokuvan loppu jäi kyllä kaihertamaan meitä kaikkia, mutta pikaisen googlailun jälkeen saimme mielenrauhan, ainakin melkein.
Viime yön yritin nukkua loppuja univelkoja pois ja olen koko päivän tv-sarjojenn pyöriessä taustalla tehnyt vielä vähän lisää kotiläksyjä. 
Anatomian toiseen tenttiinkin yritin aloitella lukemaan, vaikka latinankielisten sanojen sijaan päässä pyörii kaikenlaista muuta. Laiskotteluviikolle voin heittää hyvästit, heti huomenna onkin sitten taas täysi päivä koulussa. Pitää vaan potkia itseään eteenpäin haaveillen lähestyvästä syyslomasta ja työssäoppimisjaksosta, jota odotan kyllä kovasti.

tiistai 10. syyskuuta 2013

Röd

Lauantaina saivat viiden sentin harmaa juurikasvu ja haalistunut hiusväri kyytiä ja tilalle tuli jo ennestään tuttu punainen, joka vaihtaa väriä erittäin tummasta kirkkaan punaiseen olosuhteista riippuen. Samalla saan pidennykset kaapin perältä takaisin käyttöön.
Vaikka luonnossa väri on niin purkista tulleen näköinen kuin olla voi ja väri tarttuu vaaleisiin vaatteisiin ja pyyhkeisiin vielä monen pesun jälkeen, niin olen kyllä tykästynyt siihen. Ikävä kyllä punainen haalistuu niin kovin nopeasti ja olen liian pihi/laiska/huolehtivainen hiusteni kunnosta värjätäkseni sitä jatkuvasti uudelleen. Värjäävät naamiot on tosin vielä kokeilematta tämän ongelman ratkaisemiseksi, hmm...
Suunnitelmissa on kuitenkin tämän haalistuttua ajatella ratkaisua, jolla voisin jättää värjäämisen hetkeksi sikseen ja keskittyä ainoastaan kasvatukseen. Kun vain malttaisi vielä jättää leikkaamisen jok'ikisen kaksihaaraisen näkemisen jälkeen ja lämpökäsittelyn vähemmälle, niin voisi siitä kasvatuksesta vaikka tullakin jotakin.

maanantai 9. syyskuuta 2013

pientä ja suurta juhlaa

Perjantaina sain äitini Varkaudesta asti kunniavieraakseni suorittamaan tupatarkastuksen uuteen asuntooni. Äiti toi mukanaan myös illallistarpeita ja pääsimme toisen veljeni, hänen vaimonsa ja kummipoikani kanssa illastamaan oikein kunnon kotiruokaa ja vaihtamaan kuulumisia. Sain ensimmäisiksi tupaantulijaislahjoiksi uuden muutto-mukin ja asunnon ensimmäiset kukat.
Lauantaina pyysin äitiä laittamaan kulahtaneet hiukseni kuntoon, käytiin lounaalla tällä kertaa veljeni luona, ennenkuin lähdettiin koko porukka juhlimaan rakkaan veljentyttöni ensimmäisiä syntymäpäiviä. Taisin olla vähän turhan innoissani ottaen huomioon, ettei synttärisankari todennäköisesti tule muistamaan mitään juhlistaan. Tähän syyksi varmaan kelpaa se, että olen hyvin ylpeä saadakseni olla tuollaisen ihanan pienen prinsessan täti enkä ole muutenkaan osallistunut lasten juhliin sitten omien lapsuuden syntymäpäivieni. Houkutus on kuulkaas hyvin suuri järjestää naamiaissyntymäpäiviä väriteemoineen ja kakkukynttilöineen vielä näin kaksikymppisenäkin.
Neiti on vasta vähän aikaa sitten oppinut kävelemään ja virnistää leveästi kameralle ollessaan kuvattavana. Kakun syönnin ohessa aika menikin sitten lähinnä synttärisankarin menoa seuratessa.
Kun monet illat viettää kotona joko rentoutuen rankan päivän jälkeen tai syventyen koulukirjoihin ja läksyihin, tällainen perheen kanssa vietetty viikonloppu oli kyllä tervetullut. Onneksi tällä viikolla on lyhyempiä päiviä koulussa, ehtii ehkä arkipäivisin tehdäkin jotain. Nyt yritän kovasti torjua syysflunssaa, jota tunnutaan sairastavan vähän joka puolella.