lauantai 5. huhtikuuta 2014

Ei sanota elämälle ei

Olen odottanut jo hyvän aikaa täydellistä hetkeä päästä kertomaa miltä mun lähitulevaisuus lupailee, mutta ei sitä kyllä jahkailemalla tunnu kuuluvan. Aion siis nyt vaan päästää tämän asian julkisuuteen.
Mulle on tarjottu niin upea tilaisuus, että en itsekään tahdo uskoa sitä todeksi. Noin kuukausi sitten keskellä mitäänsanomatonta tylsää arkeani sain siskoltani Australiasta viestin, että kiinnostaisiko lähteä kesäksi Amerikkaan lapsenvahdiksi. No tottakai kiinnosti, olisin ollut valmis lähtemään heti sillä sekunnilla, mikäli ei olisi tarvinnut selvitellä ja järjestellä kaikkia muodollisia asioita. Viestiteltyäni Atlantin valtameren tuollepuolen varmistuin yhä enemmän siitä, että tämä on aivan uskomaton mahdollisuus, mitä mulla ei oo varaa - enkä missään nimessä haluaisikaan - missata. Yhtäkkiä kaikki stressi tipahti harteilta ja tilalle tuli huojennus, jännitys ja seikkailunhalu. Ei voi muuta sanoa, että kyllä mulla on tällä hetkellä on niin siunattu olo.
http://www.pinterest.com/pin/494551602802560392/
http://media-cache-cd0.pinimg.com/736x/4a/f7/0a/4af70a6dc3371eb62ad61feb0697e669.jpg
http://www.pinterest.com/pin/562457440934567238/
http://www.pinterest.com/pin/122160208616263999/
http://www.pinterest.com/pin/361202832585622542/
http://www.pinterest.com/pin/377458012491335604/
http://www.pinterest.com/pin/270567890085625716/
Kuvat : pinterest.com 
Määränpääni ovat ensin New York ja sitten New Jersey. Paljon täytyy vielä järjestellä. Ainakin hommata uusi passi ja viisumi, irtisanoa nykyinen kämppä ja järjestää omaisuus talteen kesän ajaksi. En kuitenkaan jaksa stressata turhaan, kaikki kyllä järjestyy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti